Olut

OLUT:

Oluen tavalliset raaka-aineet ovat vesi, mallas, humala ja hiiva.

Yleistä oluesta:

• Olutta valmistetaan, eli pannaan viljakasveista ja käytetään hiivalla josta saadaan alkoholipitoisuus
• Valmistusaineet ovat vaihdelleet paikallisten raaka-aineiden mukaan: Lähi-idässä ja Euroopassa suosituimpia ovat olleet ohra ja vehnä, Afrikassa hirssi ja durra, Aasiassa riisi ja Amerikoissa maissi
• Mausteina on käytetty katajanmarjoja, inkivääriä, kuminaa, sahramia, korianteria, suomyrttiä ja muita yrttejä
• Humalaa alettiin käyttää 800-luvulla, mutta se ylestyi vasta 1400-luvulla
• Olutta valmistetaan kaikkialla maailmassa
• Tunnettuja valmistajamaita ovat mm Belgia, Englanti, Kiina, Yhdysvallat, Tanska, Irlanti, Saksa ja Tšekki
• Määrällisesti eniten olutta juodaan Kiinassa, mutta henkilömäärään suhteutettuna Tšekissä
• Myös Suomi on perinteinen olutmaa
• Puhekielessä siitä käytetään hyvin usein nimitystä kalja

Oluen valmistuksen kulku:

1. Mallasohran mallastus idättämällä lämpötilaa säätäen
2. Mallas kuivataan ja rouhitaan
3. Rouhe mäskätään liottamalla 2 tuntia 65 asteessa (tärkkelys muuttuu sokeriksi)
4. Mäski siivilöidään vierteeksi
5. Vierre keitetään humalan kanssa 1-2h
6. Vierre jäähdytetään ja hiiva lisätään käyisen aloittamiseksi : Pinta hiiva käy 3-4 vkr/ pohjahiiva käy noin viikon
7. Kypsyttäminen tankeissa
8. Pullotus tai tynnyröiminen

Maltaat:

Vaaleat maltaat: 
Vaaleat maltaat ovat eniten käytettyjä oluenpanossa. Ne ovat vaaleita väriltään, ja niiden sokerinmuodostukseen tarvittava entsyymipitoisuus on suuri. Vaaleita maltaita ovat mm. pilsner- eli lagermaltaat, pale ale -maltaat, wienermaltaat, vehnämaltaat ja münchnermaltaat.

Kristallimaltaat:
Kristallimaltaat eli karamellimaltaita käytetään tummien oluiden valmistuksessa antamaan väriä, aromia ja runkoa.

Värimaltaat:
Värimaltaita käytetään erityisesti hyvin tummien oluiden, kuten portterin, valmistuksessa väriä ja kahvinpaahteista makua antamaan. Värimaltaita ovat mm. suklaamaltaat ja paahtomaltaat.

Oluttyypit:

• Eri olut tyyppien erot eivät ole aina selvästi rajattuja eikä mitään kansainvälistä panimoita sitovaa ohjeistoa ole
• Nykyinen oluiden tyyppiluokitus perustuu pitkälti olutasiantuntija Michael Jacksonin 1970-luvulla kirjoissaan kehittämään järjestelmään, jossa oluet jaetaan pääluokkiin käymistapansa mukaan
• Oluen pääluokat ovat:
• Pintahiivaoluet eli alet
• Pohjahiivaoluet eli lagerit
• Itsestään villihiivalla käyvät, "spontaanikäymisellä" valmistetut oluet, erityisesti lambicit
• Myös japanilainen sake voidaan teknisesti laskea olueksi